Tuuli ja aurinko väittelivät kumpi niistä oli voimakkaampi. Ja koska ne eivät päässeet yhteisymmärrykseen, ne päättivät tehdä kokeen.

    -Näetkö tuolla alhaalla matkamiehen, tuuli sanoi. Se joka saa hänet riisumaan viitan yltään, on voimakkaampi.     

    -Hyvä on, yritä sinä ensin, aurinko sanoi.

    Tuuli alkoi puhaltaa kaikin voimin. Myrskypilviä kerääntyi taivalle ja jäätävät vihurit väänsivät puita. Lehdet lentelivät sinne tänne, ja suuria oksia taittui ja sinkoili maahan. Tuulen yhä kiihtyessä matkamies kietoi viittansa yhä tiukemmin ympärilleen.

    Sitten aurinko ilmestyi myrskypilvien takaa. Ilma lauhtui ja lämpeni, ja matkamies katsoi hämmästyneenä taivaalle. Aurinko nousi yhä korkeammalle ja säteili yhä lämpimämmin. Viimein matkamies ei tarvinnut enää viittaansa vaan riisui sen ja heittäytyi pitkälleen puun varjoon.

    -Mielestäni viimeinen koe osoittaa, kumpi meistä on voimakkaampi, aurinko sanoi. Mutta tuuli oli jo häipynyt jonnekin.

Opetus: Lempeys vie voimankäyttöä pidemmälle.

(Aisopoksen satuja)