Hyvä äiti ei mieti, onko hän hyvä vai huono äiti - hän miettii onko hänen lapsensa hyvä vai huono olla. Hän miettii, onko hän kokonaisvaltaisesti hyvä ihminen. Hän miettii miten voisi kehittyä ihmisenä ja äitinä sen sijaan, että miettisi miten parhaiten perustella tähänastiset kasvatus- ja hoivavalintansa. Hän suuntaa katseensa tulevaisuuteen: omaansa, perheensä ja juuri tämän lapsen tulevaisuuteen. Hän miettii mitä voisi tehdä juuri nyt, tänään, tällä hetkellä, jotta hänen lapsestaan kasvaisi mahdollisimman terve, hyvinvoiva aikuinen. Sellainen, joka kykenee rakastamaan ja ottamaan vastaan rakkautta. Sellainen, joka tuntee olonsa hyväksi omassa itsessään, kehossaan, mielessään, ystävä- ja perhepiirissään. Sellainen, joka haluaa, ehkä jopa osaa, tehdä tästä maailmasta ihan vähän paremman paikan.

Hyvä äiti ei liiaksi vertaile tekemisiään toisiin. Hän uskaltaa luottaa äidinvaistoonsa. Uskaltaa kyseenalaistaa hyvää tarkoittavat neuvot, tulivat ne sitten sukulaisilta, ystäviltä tai eri alojen ammattilaisilta. Ennen kaikkea hän kyseenalaistaa itsensä – oppimansa, ei intuitiotaan. Hän on kiinnostunut siitä, miten hänen toimintansa vaikuttaa lapseen - ei siitä, miten hänen toimintansa vaikutta toisiin äiteihin. Kun hän tietää, mikä on lapsen parhaaksi, hän myös tekee sen. Siitäkin huolimatta, että on useita, joita hänen toimintansa lapsen parhaaksi ei miellytä, useita, joiden mielestä hän ei edes toimi lapsen parhaaksi. Hyvä äiti kunnioittaa lapsensa yksilöllisyyttä. Hyvä äiti kunnioittaa myös toisia äitejä eikä etsi heistä vikoja.

Hyvän äidin ei tarvitse kertoa olevansa hyvä äiti. Hän ei puhu itsestään – kun hän puhuu äitiydestään, hän kertoo lapsistaan ja sitä kautta itsestään äitinä. Arvoistaan, perheensä valinnoista, suhtautumisestaan lapsiin. Hän puhuu asioista asioina, ihmisistä ihmisinä. Hän ei hae muiden hyväksyntää, ei aina edes lastensa (sillä lapset eivät aina ole kykeneväisiä näkemään asioiden laajempia seurauksia). Hyvä äiti perustelee, keskustelee, kuuntelee. Tarvittaessa hän on valmis pysähtymään ja muuttamaan näkemystään uuden tiedon valossa. Hän hakee ratkaisua, josta hänen lapsensa ja perheensä hyötyvät eniten pitkällä aikavälillä. Hän osaa asettaa lastensa tarpeet omien tarpeidensa edelle. Hän näkee milloin lapsen tarve on saada levänneempi äiti, mutta ei käytä sitä tekosyynä ollakseen erossa lapsistaan. Hyvä äiti on läsnä. Fyysisesti ja henkisesti. Hyvä äiti koskettaa. Fyysisesti ja henkisesti. Mahdollisimman paljon. Aina. 

Hyvä äiti katsoo tulevaisuuteen. Elää tässä hetkessä.

Vanhat kommentit:

  • Jälleen kerran kirjoitus täynnä asiaa. Tekisi mieli linkittää tämä moneen paikkaan. ;)
    Posted by Vauhtivekara on Thursday, August 17, 2006 4:47:08 PM