Tekisi kovasti mieleni kirjoittaa pitemmin ja laajemminkin siitä, miten voi olla mahdollista, että terveydenhuoltojärjestelmä onnistuu median(kin) kautta syyttämään äitejä ja vapaaehtoistyötä tekeviä oman ammattitaitonsa ja resurssien puutteensa aiheuttamista ongelmista. Nyt on kuitenkin väsymys päällä ja viikonlopun aion viettää vähän alle puoliksi "ekskursio-", vähän yli puoliksi rentoutumismatkalla. Tyydyn kuitenkin linkittämään uutukaiseen Rinnalla-blogiin ja toteamaan taas kerran, miten uuvuttavalta tuntuu ajatus siitä, että kukaan "ammattilainen" ei kanna vastuuta (lainausmerkit siksi, että todellisuudessahan imetyksen saralla ammattilaiset ovat Suomenmaassa niin harvassa, ettei heitä voi terveydenhuollossa työskentelevien törttöilystä vastuuseen laittaa). Se ei näytä kuitenkaan riittävän, että suurin osa pienen vauvan äideistä olisi imetysongelmiensa kanssa edelleen täysin tyhjän päällä ilman vertaistukitoimintaa, nyt pitää vielä (varmasti lukemattomia vauvoja kuivumiselta pelastanut) kolmas sektori valjastaa syylliseksi sekä satunnaisilla keskustelupalstoilla kenen tahansa antamiin satunnaisiin neuvoihin ja vielä siihenkin, että asiantuntevien neuvojen puutteessa äidit eivät tiedä, miten toimia ongelmatilanteessa.

Tarkoitan tietenkin Keskisuomalaisessa sekä Karjalaisessa julkaistua artikkelia, jossa lääkärit pesevät terveydenhuoltojärjestelmän kädet ehdottamalla kuivumisen syiksi sitä, että "äidit yrittävät sinnitellä rintamaidolla vielä silloinkin, kun lapsen hyvinvointi vaatisi jo lisäruokintaa." ja "eksyttävät kokemattoman äidin näkemästä sitä tärkeintä asiaa: lapselle on tärkeintä saada ruokaa, ei se, että ruoka on nimenomaan rintaruokaa". Täysin sivuutetaan se, että useimmiten kuivumiseen johtanut neuvo ei kuitenkaan todennäköisesti ole tullut sen enempää vertaistukitoiminnan piiristä kuin keskustelupalstaltakaan - se on tullut terveydenhuollon (ei tosin imetyksen, niitä kun on tunnetusti harvassa) ammattilaiselta, esimerkiksi synnytyssairaalan kätilöltä (vaikka kehotus imettää ei-useammin-kuin kolmen tunnin välein) tai imetysmyönteiseltä, mutta imetysasiantuntemattomuudessaan enemmistöön (68%) kuuluvalta neuvolaterveydenhoitajalta. Ongelma ei todellakaan ole vertaistuki (keskustelupalstat voivat olla ongelmallisia, mutta imetys ei suinkaan ole ainoa asia, johon niistä voi saada lapselle vahinkoa aiheuttavia neuvoja) - ongelma on, että imetysasiantuntemus ja terveydenhuollon ammattilaisuus eivät kohtaa, vaikka todellakin pitäisi!